Aikuisen läsnäolo on yksi oppilaitosten kestävän tilasuunnittelun tavoitteista
Voidaanko koulurakennuksen suunnittelulla vähentää koulukiusaamista? Miten tilaratkaisuilla huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet? Osallisuuden toteutuminen on yksi nykykoulun tärkeimmistä tehtävistä. Miten tilat sitä tukevat?
Hemsö ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2020 viidentoista vuoden sopimuksen Arkadia-talon vuokraamisesta eri koulujen väistötilakäyttöön. Kiusaamisen vähentäminen ja tilojen monikäyttöisyys olivat vahvasti esillä, kun vuonna 1930 valmistunut arvokiinteistö peruskorjattiin ja uudistettiin tulevien oppilasryhmien käyttöön.
Sosiaalisen kestävyyden näkökulmia, kuten koululaisten yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden toteutumista, huomioidaan tänä päivänä yhä enemmän koulujen tilasuunnittelussa. Arkadia-talossa tätä on pyritty edistämään muun muassa toisiaan tukevien tilojen sijaintien ja tilayhteyksien suunnittelulla, kertovat Taivallahden peruskoulun vs. rehtori Annarella Ahlroos sekä vs. virka-apulaisrehtori Jaana Havia.
”Osassa opetustiloja on lasiseinät, joiden ansiosta näköyhteys käytäville ja pienryhmätiloihin säilyy, jolloin opettaja pystyy valvomaan myös niissä olevia oppilaita. Lasiseinät luovat tilaan sekä turvallisuutta että myös avaruutta”, Havia kertoo.
Koulun kulkureitit on huomioitu niin, että esimerkiksi koulupsykologin vastaanotolle on mahdollista kulkea muiden oppilaiden siitä tietämättä. Tilat ovat myös muuntojoustavia, jolloin ne soveltuvat paremmin eri tarkoituksiin ja tukevat esimerkiksi erilaista oppimista.
”Siirto- ja taiteseinien ansiosta vierekkäisiä tiloja voi myös yhdistellä tai erotella tarpeen mukaan. Jakoseinien ja -verhojen avulla tiivistä keskittymistä vaativille koulutehtäville voidaan rauhoittaa oma, pienempi tilansa”, Ahlroos kertoo.
Monitieteellinen ymmärrys lisää tilojen turvallisuutta
Arkadia-talon peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Parviainen arkkitehdit Oy:n suunnittelijoiden mukaan kestävällä tilasuunnittelulla voidaan vähentää kiusaamista. Yksi esimerkki kiusaamisen kitkemisestä on suunnitella tilat niin, ettei katvealueita pääse syntymään.
”Jos yhdellä opettajalla on 25 oppilasta valvottavanaan, luodaan aikuisen läsnäololla turvallisuuden tunnetta. Opetustiloissa ja käytävilläkin täytyy huomioida, ettei synny ’pussinperiä’, jonne katseyhteyttä ei ole”, sanoo Parviainen arkkitehdit Oy:n arkkitehti Jani Ristimäki.
Arkkitehti huomioi työssään sekä opetussuunnitelman että kaupungin suunnitteluohjeiden tavoitteet tilojen käytölle. Arkadia-talon uudistuksessa oli tiiviisti mukana Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oma arkkitehti. Myös väistötilaan ensimmäisenä muuttaneen Taivallahden peruskoulun vastuuhenkilöt osallistuivat uuden koulun suunnitteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.
”Suunnittelutyö perustuu monitieteelliselle tavoitteiden ymmärrykselle. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun tilojen käyttäjät osallistuvat tilaratkaisujen suunnitteluun alusta alkaen”, kertoo arkkitehti Maria Björklund Parviainen arkkitehdeistä.
Rehtorit Ahlroos ja Havia pitävät Arkadia-talon uusia tiloja onnistuneina.
”Yhteisöllisyyttä lisäävät esimerkiksi yhteiset eteisaulatilat, joiden kautta osaan luokista siirrytään. Auloissa oppilaat kohtaavat ja tutustuvat muiden ikäluokkien oppilaisiin ja opettajiin. Näin oppilailla on ympärillään useampia tuttuja aikuisia, joiden puoleen voi tarvittaessa kääntyä”, Ahlroos havainnollistaa.
Hemsö on koulukiinteistöjen vastuullisena omistajana osaltaan luomassa kestävää ja kehittyvää yhteiskuntaa. Sosiaalisen kestävyyden teemat ovat osa Hemsön yhteiskuntavastuuta muun kestävän kehityksen rinnalla.
”Tavoitteemme on, että turvalliset ja viihtyisät oppimisympäristöt tukevat käyttäjiensä kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä edistävät merkityksellistä elämää ja itsensä toteuttamista”, summaa Hemsön rakennuttajapäällikkö Tino Raatikainen.