Kiinteistöjen ympäristösertifioinnit yleistyvät – ympäristöystävällisyys pitäisi huomioida jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa

”Alamme kaipaa kipeästi yhteismitallisia kriteeristöjä vastuullisuuden arviointiin ja kehittämiseen”, Hemsö Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen toteaa.

Yleisesti käytössä olevat ympäristösertifioinnit eivät Leinosen mukaan kuitenkaan yksin riitä – ne eivät usein tarjoa riittävästi tietoa kiinteistöjen todellisesta ympäristökuormituksesta.

”On tärkeää pohtia, tarjoavatko sertifioinnit riittävän laajan näkökulman kohteiden ja toimintamme vastuullisuuden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen”, Leinonen jatkaa.

Ympäristösertifikaatti ei ole itseisarvo

Ympäristösertifiointijärjestelmät on perustettu työkaluiksi, joiden avulla kiinteistöjen ympäristötehokkuutta voidaan mitata, todentaa ja vertailla.   

Hemsön ylläpitopäällikkö Mika Kvistin mukaan ympäristösertifikaatin teettämisen hyöty on etenkin siinä, että se auttaa kehittämään omaa toimintaa.

”Ympäristösertifikaatin teettäminen ei ole itseisarvo. Suurin hyöty saadaan, kun kiinteistön ympäristötehokkuutta arvioidaan kriittisesti projektin aikana. Saamme sertifioinneista uusia työkaluja toimintamme kehittämiseen ja ympäristötoimien tehostamiseen. Voisi sanoa, että parhaimmillaan sertifiointiprojekti muokkaa omaa ajattelua ja työtapoja”, Kvist kertoo. 

Kansainvälinen vertailuarvo tärkeää

Toistaiseksi Hemsö on sertifioinut kiinteistöjään kansainvälisillä ja tunnetuilla sertifikaateilla. Ympäristösertifiointijärjestelmät kehittyvät jatkuvasti, ja myös niiden arviointikriteerit tarkentuvat säännöllisesti. Kansainvälinen vertailu on tärkeässä roolissa.

”Käymme jatkuvasti keskustelua alan muiden toimijoiden ja erityisesti Ruotsin organisaation kanssa. Haluamme, että toimintatapamme ja laatumme on kansainvälisesti vertailtavaa. Osallistuimme alkuvuonna myös BREEAM Awards -gaalaan Lontoossa, jossa Hemsöllä oli ehdolla kaksi kiinteistöä Public in use -kategoriassa”, Mika Kvist kertoo.

Helppojen ympäristötoimien aika on ohi

Hemsön tavoitteena on, että Suomen kaikki uudiskohteet sekä laajasti peruskorjattavat kohteet sertifioidaan. Tarkoitus on ympäristösertifioida merkittävä osa myös jo olemassaolevista kohteista.

Sekä Kvist että Leinonen painottavat, että työ ei ole pelkkää sertifiointien haalimista – pitkäjänteinen ilmasto- ja ympäristötyö on vasta alussa.

”Helpot ympäristötoimet on jo nähty ja hyödyt korjattu aikaa sitten. On erittäin tärkeää, että globaalisti alaa tuntevat organisaatiot asettavat ajankohtaisia tavoitteita vastuullisen kiinteistöliiketoiminnan tuottamiselle. Sertifikaatti on eräänlainen laatutakuu”, Leinonen sanoo.