Siltavuorenpenger 10, Helsinki
Yliopistorakennus muuntui taidelukioiden opetustiloiksi
Laajassa tilamuutos- ja korjaushankkeessa 1960-luvun yliopistorakennus perusparannettiin Helsingin kuvataidelukion ja Kallion lukion käyttöön. Hankkeen ensimmäinen vaihe valmistui syyslukukaudeksi 2025 ja toinen vaihe kesällä 2026.
Taidelukiot tarvitsivat lisää opetustilaa
Helsingin kaupunki tarvitsi lisää yhteistä opetustilaa kahdelle erikoislukiolleen, Helsingin kuvataidelukiolle ja ilmaisutaitoon erikoistuneelle Kallion lukiolle. Kalliossa sijaitsevien päärakennusten lisäksi koulujen käyttämät yhteiset lisätilat olivat käyneet ahtaiksi, kun oppilasmäärä yhä kasvoi. Tilantarvetta kasvatti entisestään kaupungin päätös lisätä lukioiden yleisopetuspaikkoja 350 oppilaalla.
Kun sopivan sijainnin korvaavia lisätiloja ei löytynyt Helsingin omasta rakennuskannasta, kaupunki kilpailutti tilat vuokrahankkeena. Hemsö voitti kilpailun ja valittiin rakennuttamaan uudet yhteiset lisätilat Kruununhakaan Siltavuorenpenger 10:n kiinteistöönsä. Kohde on alun perin suunniteltu Helsingin yliopiston lääketieteellisen kemian opetus- ja tutkimusrakennukseksi ja ollut Hemsön omistuksessa keväästä 2021.
Räätälöidyt tilat taideopetukseen – kiertotaloutta edistäen
Hemsö toteutti lukioille räätälöidyt tilat taide- ja yleisopetukseen sekä oppilastöiden esitys- ja näyttelytoimintaan. Rakennukseen tehtiin myös uusi keittiö, ruokala sekä hallinto- ja oppilashuoltotiloja. Laaja tilamuutoshanke oli mahdollinen, koska vuonna 1961 valmistunut rakennus oli alun perinkin suunniteltu muuntojoustavaksi.
Kallion lukion ilmaisutaidon ja ääni- ja valosuunnittelun opetusta varten vanhojen auditorioiden tilalle rakennettiin black box- ja monitoimisalit, jotka varusteltiin ammattitasoisella esitystekniikalla. Teatteriopetukseen ja elokuvauksen jälkituotantoon tehtiin monikäyttöisiä pienryhmä- ja luokkatiloja sekä editointi-, bändi- ja studiotiloja. Rakennuksessa on myös lavastuksen ja puvustuksen varastoja ja verstaita.
Kuvataidelukion käyttöön toteutettiin kuvataiteiden, taidegrafiikan, kuvanveiston ja keramiikan opetustilat, jotka avautuvat pohjoiseen tasaisen luonnonvalon saamiseksi. Lukioiden yhteiskäyttöön rakennettiin elokuvauksen ja valokuvauksen pimiöt ja studiot, jotka varusteltiin nykymediaopetuksen tarpeisiin.
Hankkeessa kaikki rakennuksen talotekniset järjestelmät peruskorjattiin ja energiatehokkuutta parannettiin monella tavalla. Kaukolämmön rinnalle tuotiin ilma-vesilämpöpumput, järjestelmät uusittiin energiatehokkaammiksi ja lämmön talteenottoa laajennettiin ja tehostettiin. Ilmanvaihtojärjestelmää ohjataan tarpeenmukaisesti, mikä parantaa energiatehokkuutta merkittävästi.
Työmaavaiheessa rakennus- ja purkujäte joko käytettiin uudelleen mahdollisimman laajasti tai kierrätettiin uusien rakennusmateriaalien raaka-aineiksi. Kohteessa on uusiokäytetty muun muassa ehjänä irrotettuja ja kunnostettuja laattoja, kalusteita ja varusteita. Ulkoverhouksissa on käytetty purettuja kuparipeltilevyjä, jotka ovat peräisin Hemsön omistaman Helsingin oikeustalon vesikaton peruskorjauksesta.
Hanke toteutettiin EU-taksonomiakriteeristön mukaisesti, ja kohteelle on haettu Excellent-tasoista Breeam-ympäristösertifikaattia.
Vaativa muutoshanke tiiviissä aikataulussa
Työt käynnistyivät syyskuussa 2024. Ensimmäisen vaiheen tilat valmistuivat syyslukukaudeksi 2025 ja toisen vaiheen tilat kesällä 2026.
Energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutettiin: kiinteistön energiatehokkuus parani C-luokasta A-luokkaan.
Kokonaislaajuudeltaan tilamuutos- ja korjaushanke oli noin 8 900 bruttoneliömetriä, josta kaupungille vuokrattava huoneistoala on noin 6 900 neliömetriä. Hankkeen valmistuttua Helsinki jatkaa rakennuksessa vuokralaisena vähintään 2040-luvun alkuun asti.
Tino Raatikainen, hankekehityspäällikköTämän hankkeen tiukka kokonaisaikataulu edellytti käyttäjäyhteistyön, suunnittelun ja rakentamisen ajallista limittämistä. Vuokrahankkeessa ja projektinjohtourakkana se oli mahdollista – ja samalla saimme urakoitsijan asiantuntemuksen täyteen käyttöön korjausrakentamiselle ominaisessa työnaikaisessa suunnittelussa. Olemassa olevan rakennuksen peruskorjaaminen ja muuttaminen uuteen pitkäaikaiseen käyttöön on juuri sitä, mitä kiinteistö- ja rakennusalan kestävyyssiirtymään tarvitaan.”