Transaktiojohtaja Tomas Koivu näkee markkinassa mahdollisuuksia, joihin moni muu ei tartu
Yhteiskuntakiinteistöissä on kiinnostavia mahdollisuuksia erityisesti pitkäjänteiselle omistajalle, sanoo Hemsö Suomen uusi transaktiojohtaja Tomas Koivu. Kun kiinteistöjä ei tarvitse arvioida lyhyen aikavälin myyntinäkymän kautta, katse ulottuu myös pienempiin yliopistokaupunkeihin, erilaisiin sopimusrakenteisiin ja vaativiin kehityshankkeisiin.
Suomen kiinteistömarkkina on alkanut liikkua hiljaisempien vuosien jälkeen. Hemsöllä transaktiojohtajana huhtikuussa aloittanut Tomas Koivu arvioi, että vaikka yleinen markkinatilanne on edelleen vaikea, piristymistä on havaittavissa.
Koivun tehtävänä on vahvistaa Hemsön kykyä tehdä uusia hankintoja ja investointeja Suomessa. Hän tuo yhtiöön yli 25 vuoden kokemuksen kiinteistöalalta transaktioiden, sijoitusten ja kiinteistöomaisuuden hoidon parista. Viimeksi Koivu työskenteli Cobbleyardilla kansainvälisten sijoittajien paikallisena kumppanina ja sitä ennen Nordanöllä kiinteistötransaktioiden ja yritysjärjestelyjen tehtävissä.
Yhteinen historia Hemsön kanssa ulottuu vuoteen 2013 asti. Koivu auttoi etsimään ja ostamaan Hemsön ensimmäisiä kohteita Suomessa ja teki konsulttina yhteistyötä yhtiön kanssa noin kymmenen vuoden ajan. Yhteisiä kauppoja kertyi yli 22 kappaletta.
”Niinä vuosina syntyi myös hyvä keskinäinen arvostus ja ystävyyssuhteita monien hemsöläisten kanssa. Nyt tuntuu erityisen mukavalta palata taloon hemsöläisenä. On myös hienoa tehdä työtä, jolla on vahva yhteiskunnallinen merkitys, ja kehittää asioita viime vuosien projektiluontoisen työn jälkeen pidemmällä horisontilla”, hän kertoo.
Kiinteistömarkkinassa piristymisen merkkejä
Koivun mukaan kiinteistöalan markkinatilanne on yleisesti edelleen haastava, mutta vaihtelee paljon eri sektoreiden välillä. Yhteiskuntakiinteistöissä tilanne näyttää muuta markkinaa myönteisemmältä.
”Suomen kiinteistömarkkina piristyi viime vuonna selvästi: kokonaiskauppavolyymi yli kaksinkertaistui edellisvuodesta noin viiteen miljardiin euroon. Alkuvuosi on jatkunut samalla hyvällä tasolla. Volyymistä leijonanosa tulee edelleen asunnoista, mutta myös yhteiskuntakiinteistöissä on ollut erittäin positiivista kehitystä. Varsinkin pohjoismaalaiset sijoittavat ovat aktiivisia, sekä yleisesti että yhteiskuntakiinteistöissä”, Koivu luettelee.
Hiljaisemman markkinavaiheen jälkeen liike alkaa tyypillisesti ensin päämarkkinoilta, Suomessa pääkaupunkiseudulta. Hemsöllä Koivu katsoo mahdollisuuksia kuitenkin laajemmin.
”Pienemmissä yliopistokaupungeissa on vähemmän sijoittajia ja likviditeettiä, ja siksi kohteiden ostaminen ja myyminen on hitaampaa kuin pääkaupunkiseudulla. Meille tällaiset kohteet ovat silti kiinnostavia, koska tavoitteemme on ’ikuinen’ omistus – meidän ei tarvitse arvioida kohteita sen mukaan, kuinka nopeasti ne olisivat myöhemmin myytävissä”, hän sanoo.
Pitkäjänteinen omistus muuttaa näkökulmaa
Pitkä omistushorisontti avaa Hemsölle mahdollisuuksia myös muilla tavoin. Kun kohteita ei punnita ensisijaisesti tietyn aikahorisontin kautta, kiinnostavien yhteiskuntakiinteistöjen skaala laajenee.
”Käytännössä se voi tarkoittaa sekä jo toiminnassa olevia, vakaata kassavirtaa tuovia yhteiskuntakiinteistöjä että kehityshankkeita, joissa voimme rakennuttaa uutta tai uudistaa olemassa olevaa rakennuskantaa yhteiskunnan tarpeisiin”, Koivu sanoo.
Hän korostaa, että laajempi näkökulma ei tarkoita kriteerien löystymistä.
”Jokaisen kohteen on tuettava Hemsön strategiaa ja palveltava yhteiskunnallisesti tärkeitä toimintoja pitkälle tulevaisuuteen.”
Tavoitteemme on ’ikuinen’ omistus – meidän ei tarvitse arvioida kohteita sen mukaan, kuinka nopeasti ne olisivat myöhemmin myytävissä.”
Markkinaetuna erityisosaaminen ja kehityshankkeet
Hemsöstä poikkeuksellisen vahvan toimijan tekee erityisosaaminen, Koivu sanoo. Saman katon alta löytyy osaamista transaktioista ja rahoituksesta kiinteistökehitykseen, teknisiin kysymyksiin ja ympäristöasioihin. Myös päivittäinen hallinnointityö ja talousasiat hoidetaan Hemsöllä, ja asioihin pystytään reagoimaan nopeasti.
”Hemsöllä on aina ollut hyvä maine markkinassa, mutta tiimin kasvaessa taloon on tullut entistä enemmän teknistä ja ympäristöosaamista. Kehitysprojektit ovat meille selvä markkinaetu: voimme toteuttaa projekteja, joita moni kilpailija Suomen markkinassa ei voi tehdä.”
Tavoitteena on kehittää tiloja arjen kannalta välttämättömille toiminnoille: varhaiskasvatukselle, opetukselle, hoivalle, terveydenhuollolle ja muille yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeille palveluille.
”Viime aikoina hienoa kehitystyötä on tehty esimerkiksi Siltavuorenpenkereellä, jossa 1960-luvun yliopistorakennus muutettiin taidelukioiden moderniin opetuskäyttöön. Erinomaisia esimerkkejä ovat myös Vallilan ala-asteen suojellun koulurakennuksen kattava perusparannus, Pohjois-Pasilan uusi koulu- ja päiväkotihanke sekä Turkuun viime vuonna valmistunut päihdehuollon monipalvelukeskus”, Koivu luettelee.
Ruotsi näyttää suuntaa, Saksa nostaa rimaa
Koivu sanoo, että Suomen markkinaa on tärkeää tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta. Hemsön Ruotsin- ja Saksan-markkinoiden seuraaminen auttaa hahmottamaan, millaisiin virtauksiin Suomessa kannattaisi seuraavaksi tarttua.
”Suomen markkina on pieni. Jotta sitä ymmärtää paremmin, pitää aina seurata myös Ruotsia. Isoimmat kehityskulut näkyvät siellä tyypillisesti hieman aikaisemmin kuin Suomessa.”
Suomella on myös omat vahvuutensa. Koivu nostaa esiin erityisesti tuottotasot, jotka ovat Suomessa tällä hetkellä selvästi Ruotsia korkeammat.
”Myös Saksa on meille kiinnostava kirittäjä. Maan yhteiskuntakiinteistömarkkina on avautumassa uudella tavalla, kun julkishallinnon varat eivät enää yksin riitä uusiin kouluihin, sairaaloihin ja muihin tarvittaviin palvelukiinteistöihin. Saksan-kollegoilla on nyt erittäin kiinnostavia aihioita pöydällä. Se nostaa rimaa myös meille”, Koivu sanoo.
Työmatkapyöräilyä ja ikuisuusprojekti hirsitalolla
Työn vastapainona Koivun arkea rytmittävät perhe ja liikunta. Kahden teini-ikäisen lapsen urheiluharrastukset vievät usein myös kenttien ja hallien laidalle kannustamaan. Pyöräily tuo liikettä työpäiviin: matkaa Hemsön Helsingin-konttorille kertyy vajaat 20 kilometriä suuntaansa.
”Hemsöllä työmatkapyöräily on muutenkin yleinen harrastus: maajohtaja Jarkko Leinonen on yksi talon himopyöräilijöistä. Se on minulle siis vähän pakollinen, mutta onneksi myös mieluinen harrastus”, Koivu hymyilee.
Vaikka työssä tavoitteena on viedä kauppoja ja hankkeita eteenpäin, vapaa-ajalla keskeneräisyyskin on tuttua. Perheen vapaa-ajan kotia, yli satavuotiasta hirsitaloa, on remontoitu jo lähes 20 vuotta.
”Se on sellainen ikuisuusprojekti, joka ei koskaan lopu. Olemme ehkä voiton puolella, mutta en usko, että siitä tulee varsinaisesti koskaan valmis – ja ihan hyvä niin.”
Ota yhteyttä Tomakseen:
